Olen käynyt jonkun vuoden silloin tällöin keikalla Kuopiossa hoitamassa niin urheilu- kuin kotikoiriakin. Koirien hoitaminen on mukavaa ja melko erilaista kuin ihmisten hoito. Koirien ja ihmisten nivelet ja kudokset eivät ainakaan käytännön tasolla eroa toisistaan juuri lainkaan. Koiran pohjelihaksen käsittely tai kyynärnivelen mobilisointi tehdään samalla tavalla kuin ihmisten – ja se tuntuu myös samalta. Isoin ero on siinä, että koira ei puhu, eikä pukahda 😉
Olen ollut alalla jo 26 vuotta, joista viimeiset kuusi myös koirien hoitopuolella. Ihmisten tutkimusta sovelletaan usein eläimiin ja päinvastoin. Ihmisiä tutkitaan kuitenkin reippaasti enemmän esimerkiksi kipuun liittyen kuin koiria. Olen pidemmän aikaa jo miettinyt, että pitäisi kirjoittaa jotakin koiran kivusta, kun ihmisten kivusta olen kirjoittanut kokonaisen kirjan. Onkin ihan okei verrata ihmisillä tutkitun kivun fysiologiaa koiriin – vai onko?
Miksi ihmisen ja koiran kokemaa kipua voidaan verrata?
Esimerkiksi silloin, kun kudokseen tulee vaurio ja lihas tai nivelside venähtää, luu menee poikki tai ihoon tulee haava. Vauriokohdasta lähtee näillä molemmilla nisäkkäillä tuntohermoja pitkin hermoimpulssien aalto kohti aivoja, jossa muodostuu kivun kokemus. Matkalla koettuun kipuun tapahtuu paljon asioita hyvinkin nopeasti – millisekunneissa. Nimittäin kudoksesta lähtenyttä viestiä sitä uhanneesta vaarasta voidaan muokata selkäytimessä ennen niiden päätymistä aivoihin. Viestien muokkaaminen jatkuu aivoissa ja vasta sitten siitä muodostuu mahdollisesti kipukokemus. Kipua ei siis kuljeteta kudoksesta aivoihin, vaan se muodostuu vasta siellä tapahtuvien prosessien seurauksena.
Kuvan Oskulla ei ollut kipua, se selvisi tutkittuani koiran. Tarkistus oli kuitenkin paikallaan ja 12 vuotias kääpiöpinseri voi jatkaa normaalisti. Tieto rauhoitti kovasti koiran omistajia 😉 Tuliaistakki New Yorkista puki Oskua ja hänen persoonaansa hienosti, poliisiainesta 🙂
Kivun muokkaaminen tarkoittaa mm. sitä että, kun koiralla tai ihmisellä on kivaa ja elämä hymyilee kipua voi tuntua vähemmän. Tai jos kudosvauriota suurempi uhka tai jokin tärkeämpi asia on samaan aikaan päällä peittää se alleen kudoksesta nousevan kivun. Tällaisia esimerkkejä on, kun koira tekee sitä mieluisinta asiaa eli juoksee agilitykentällä tai pallo perässä urku auki. Toisaalta, jos ihminen nyrjäyttää nilkkansa ylittäessään tietä ja lähestyvä bussi meinaa ajaa yli, emme sillä hetkellä tunne tai koe kipua. Sama pätee koiraan, joka joutuu tappeluun toisen koiran kanssa, haavoja nuollaan vasta tilanteen mentyä ohi.
Koiran ja ihmisen tuntohermot ovat siis hyvin samankaltaisesti käyttäytyvät, mutta impulssien muokkaamisessa on eroja. Kivun kokemiseen vaikuttaa hyvin moni asia, joissa onkin isoja eroja koiran ja ihmisen välillä. Kirjoitan seuraavassa blogikirjoituksessa lisää juuri tästä.
Alapuolella nähdään kuvissa 8,5 kuukauden ikäinen espanjanvesikoira Curro, joka tuotiin pentutarkistukseen. Curro oli esimerkillisen kuuliainen hoidettava ja pysyi aloillaan upeasti. Kiitos omistajalle, joka olikin salaa tätä kotona harjoitellut 😉 Curron idoli Aatu 7 v oli niin ikään kokenut hoidettava, pientä hoidettavaakin kyllä löytyi tästä agilitykonkarista.
Muuten, kaikki koirat, joita pääsin hoitamaan Metka-hallilla olivat yhtä kivoja kuin nämä kuvissa nähdyt ”veljekset”
Kiitos kaikille kävijöille ja Tiialle järjestelyistä jälleen 🙂
ps. Ihmisten hoidosta voit lukea toisilta sivuiltani www.jerryketola.fi
Jerry