Kuukausi: tammikuu 2018

Freddien omistajan kirjoitus:

Kohta 8-vuotiaalla Rhodesiankoira Freddiellä alkoi olla pissimisvaivoja loppusyksystä 2014. Freddie kävi toisinaan työpäiväni aikana pissillä kylpyhuoneen lattiakaivon päällä (se tottui siihen pentuna sisäsiistiksi opetettaessa). Välillä pissit tulivat useamman kerran viikossa, välillä oli yli viikkokin ilman pissivahinkoa. Välillä ulkona pissaaminen näytti vaikealta ja suihku oli heikko. Mietin, että kyseessä oli milloin liian pitkäksi venynyt työpäivä, milloin naapurin juoksuiset tyttökoirat, milloin vain vanhuuden vaivat. Muuten koira oli pirteän oloinen.

Vein Freddien lääkäriin 10.4. Koiralla oli esinahan tulehdus, johon se sai 10 päivän antibioottikuurin. Lääkäri huomasi Freddien selän takaosan olevan todella kova. Lääkäri arveli, että tulehdus on mahdollisesti vain sivulöydös. Hän kehotti odottamaan antibioottikuurin loppumista ja mikäli vaiva ei lopu, kannattaisi koiran selkä kuvata. Hän kehotti miettimään myös hierontaa tms.

Freddie kävi Jerryn luona ensimmäisen kerran 29.4. Edeltävänä päivänä Freddie oli taas pissinyt päivän aikana kylpyhuoneeseen. Seuraava käynti Jerryn luona oli 5.5. ja kolmas kerta 15.5. Freddie ei ole Jerryn hoitojen alettua enää pissannut sisälle. Ulkona pissa näyttää tulevan normaalisti. Freddiekin oppi ensimmäisen kerran jälkeen nauttimaan käsittelystä.Näyttää siltä, että Jerryn hoidot ovat auttaneet Freddien pissivaivaan. Loistavaa tässä on myös se, ettei parantuneen tilanteen ylläpitämiseksi tarvita säännöllisiä käyntejä, mekin menemme varmaan syksyllä vasta uudelleen katsomaan, missä kunnossa vanhus on!

”Tulin kesäkuun puolessavälissä töistä kotiin ja vanhempi cairneistani, Indy tuolloin 6,5 v. roikotti vasenta takajalkaansa. Hakeuduin Järvenpään Animagin kautta Moreliukselle Sipooseen tarkempiin tutkimuksiin. Mikael Morelius totesi Indyllä olevan polvessa nestettä ja lievää nivelrikkoa. Alkoi kevyen lenkityksen ja tulehduskipulääkkeiden syöntijakso. Tässä vaiheessa Indy ei juurikaan varannut vasemman takajalan varaan ja muutamat reippaammat pyrähdykset olivat sellaista jänislaukkaa. Mietin mikä muu voisi auttaa ja päätin kokeilla laserterapiaa. Kävimme siellä kuusi kertaa ja se tuntui helpottavan vaivoja. Viidennen kerran jälkeen Indy meni vuorokaudeksi hoitoon läheiseen koirahoitolaan ja sen jälkeen tilanne taas jostain syystä antamistani hoito-ohjeista huolimatta huononi alkutilanteeseen.  Lähdimme lomalle pohjoiseen ja kävin siellä vielä Oulun eläinklinikalla, koska halusin varmistuksen siitä oliko tilanne mennyt jotenkin huonommaksi. He tekivät saman nivelrikkolöydöksen polvesta ja lisäksi löysivät lonkasta nivelrikkoa, kipulääkkeillä ja maltillisilla lenkeillä jatkettiin edelleen.

Erään heinäkuisen aamulenkin yhteydessä törmäsin naapuriini jonka sheltillä oli ollut täsmälleen samat oireet ja diagnoosi. Hän oli käynyt eräällä toisella osteopaatilla ja koiran vaivat olivat lähes poistuneet. Häneltä kuulin ensimmäisen kerran Jerrystä ja varasin oitis ajan hänelle. Elokuun alussa menin Paloheinän vastaanotolle ja jo ensimmäisen kerran jälkeen huomasin Indyn kävelevän paremmin! Hänellä ei enää jalka pettänyt alta pissatessa (uros) ja hän myös uskalsi jonkin verran varata jalan päälle. Kävely tuntui rennommalta kuin aikoihin. Jerry oli käsitellyt Indyn oikeaa takajalkaa, joka oli mennyt varsin jumiin vasenta puolta varoessa. Noin viikko siitä kun olin käynyt vastaanotolla ja aloittanut Nutrolin-jointin antamisen, tein kesän ensimmäisen normaalin aamulenkin Indyn kanssa ja täytyy myöntää että se tuntui huojentavalta ja hymyilin pitkästä aikaa. Mennessämme toisen kerran vastaanotolle sai Jerry Indyltä vain parhaille kamuille suuntaamansa kaveriörinämörinä-moikkauksen hännänheilutuksen kera. Kaveri selvästi muisti, että tämä oli hyvä paikka. Käsittelyyn hän antautui kuin olisi mennyt johonkin luksushierontakäsittelyyn  tämän kerran jälkeen näyttää että kävely on vapautunut lisää jotein toiveikkaana odotamme vielä kolmatta käyntiä Jerry ”ihmemies mc gyverin” vastaanotolla. Tulehduskipulääkkeetkin ovat jääneet onneksi tässä kohtaa tarpeettomiksi. Indy antaa hoidosta kymmenen tassupistettä!”

Koiran ontuessa jalkaa joutuvat muut jalat tekemään työtä normaalia enemmän, koska liikkuminen tapahtuu pääasiassa kolmella jalalla. Tästä seuraa usein ylirasitusta joihinkin raajoista ja selkään. Pitkään jatkuessa kipu voi levitä kipeästa jalasta laajemmalle kehoon, jolloin ongelmat vain lisääntyvät. Indie sai hoidosta apua ensi sijaisesti ylirasittuneisiin selän ja terveen takaraajan lihaksiin ja niveliin. Kannattaa viedä ontuva koira hoitoon!

Terveisin Jerry

Keskikokoinen villakoira Reino kävi hoidossa ja totesin sen vasemman puoleisissa kylkiluissa jäykkyyttä. Hoidon jälkeen katsoimme yhdessä omistajan kanssa kotiohjeeksi kylkiluiden ja rintarangan liikkuvuusharjoitteita.

Koiran oirekuvan ja mahdollisuuksien mukaan annan omistajille harjoitteita kotona tehtäväksi.

Iäkäs Belgian paimenkoira Titta kävi hoidossa jäykän ja kipeä selän takia. Selkävaiva tekee liikkumisesta hankalaa etenkin portaissa tai liukkaalla lattialla. Titalla on todettu lumbosakraalistenoosia selkärangan L7-S1 välissä. Tämä tarkoittaa nikamien välistä kulkevan hermojuuriaukon kaventumaa ja kulumaa. Muutoin Titan selkäranka näytti röntgenkuvissa suhteellisen normaalilta.

Aikaisempien hoitokokemusten perusteella Titan hoito tehtiin koiran ehdoilla, tässä tapauksessa koira sai itse valita sille mielekkään hoitoasennon. Koira istui tai seisoi koko hoidon ajan ja vaikutti rentoutuvan hienosti. Erityisesti Titta nautti niskalihasten käsittelystä 🙂

Ikääntynyttäkin koiraa voi ja kannattaa hoidattaa, viimeisten vuosien elämänlaatu paranee ja koiran liikkuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.

Into Prahan -rottakoira kävi hoidossa, joka sujui parhaiten koiran ollessa sylissä. Intolla löytyi eniten tiukkuutta vasemmasta kyljestä, mikä lähti auki hienosti 🙂

Tapaan päivittäin koiria, joilla eniten löytyy tiukkuutta vasemmasta kyljestä (kylkiluiden liikkuvuus huonontunut) ja lähes poikkeuksetta nämä koirat harrastavat tai ovat harrastaneet tottelevaisuus lajeja. Näissä lajeissa on tyypillistä, että koira seuraa ohjaajaa vasemmalla puolella ja koira joutuu taipumaan oikealle ja katsomaan ylöspäin ottaessaan kontaktia ohjaajaan. Tästä seuraa kehon kompensaatiota ja toispuoleisuutta, jossa vasen kylki ikään kuin ”pullistuu” ulospäin eikä siten pysty taipumaan niin hyvin vasemmalle. Hoito vasempaan kylkikaareen auttaa palauttamaan koira keskiasentoon ja vasemmalle taipuminenkin alkaa taas sujumaan.

Yksi hyvä tapa ehdollistaa koira esimerkiksi osteopaatin käsittelyyn on totuttaa koira olemaan tietyllä alustalla aina, kun tehdään hoitoa. Malinois Lilalle on kuvassa nähtävä alusta merkki siitä, että nyt käsitellään. Lilan omistaja on kotona tehnyt Lilalle kevyttä hierontatyyppistä käsittelyä juuri tämän samaisen alustan päällä. Hoitoon tullessaan omistaja rullaa alustan mukaan matkaan ja hoito tehdään sen päällä.

Toisaalta monet, varsinkin tottuneet urheilukoirat, rentoutuvat vastaanotolta löytyvillä patjoilla tai hoitopöydällä. Tiettyyn alustaan tottuminen on kuitenkin hyvä tapa totuttaa koiraa käsittelylle.

Terveisin,

Jerry